Kosteusvaurio, kuntotarkastus, homemittaus – tiedätkö mistä puhutaan, kun puhutaan sisäilmaongelmista?

25 lokakuu, 2018

Saisiko homemittauksen? – Se on meille hyvin yleinen pyyntö, mutta se ei oikeastaan tarkoita yhtään mitään. Se on vähän kuin menisi ruokakauppaan ja sanoisin, ”haluaisin ostaa ruokaa”.

Selvitetään siis perussanastoa.

Riskirakenne: Kosteustekninen riskirakenne on rakenneosa, joka vaurioituu helposti joko veden vuotamisen, kapillaarisen veden kulkeutumisen, vesihöyrynliikkeen tai muun kosteuden vaikutuksesta.

Kosteusvaurio: Liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta aiheutuva materiaalin tai rakenteen kosteussietokyvyn ylittyminen siten, että rakenne tulee korjata tai uusia. Irtovettä ei kosteusvaurioon tarvita.

Mikrobivaurio: Bakteereiden, home- ja hiivasienten tai lahottajien esiintyminen rakennuksen pinnoilla tai rakenteissa. Vaurio on silmin nähtävää tai se on varmistettu mikrobiologisen analyysin avulla. Rakenne ei tarkastushetkellä ole välttämättä enää märkä tai kostea.

Mikrobit: Mikrobeihin kuuluvat mm. virukset, bakteerit, sienet, levät ja alkueläimet. Lue lisää täältä!

Homeet: Rihmasieniä, jotka lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Homeet kasvavat tavallisimmin materiaalin pinnalla, eikä niiden kasvu siten vaikuta rakennusmateriaalin lujuusominaisuuksiin.

Sädesieni: Sädesienet ovat aktinobakteereita (mm. Streptomyces), joilla on kyky muodostaa rihmastoa ja itiöitä.

Mitä eroa on arviolla, tarkastuksella ja tutkimuksella?

Kuntoarvio: Suoritetaan silmämääräisesti, aistinvaraisesti ja kokemusperäisesti, rakennetta tai materiaaleja rikkomatta. Tekijänä yleensä työryhmä, johon kuuluu rakennus- ja talotekniset asiantuntijat. Kuntoarvioon voi myös sisältyä pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS).

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä: Suoritetaan asuntokaupan yhteydessä silmämääräisesti, aistinvaraisesti ja monesti rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkoituksena tuottaa puolueetonta tietoa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja tarvittaessa myös terveysriskeistä. Tarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti.

Kuntotutkimus: Yksittäisen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen tarkempi tutkiminen. Voi olla myös rakennuksen kokonaisvaltainen tutkiminen. Tavoitteena mm. saada selville mahdollisen ongelman tai vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä antaa tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Tutkimus tehdään pääsääntöisesti rakenteita avaamalla ja näytteitä ottamalla.

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus: Tutkitaan tarkasti kosteusvaurioituneet tai sellaisiksi epäillyt rakenteet, sisäilman laatuun vaikuttavat rakenneosat, materiaalit ja talotekniset tekijät sekä muut mahdolliset sisäilmaan vaikuttavat tekijät. Kuntotutkija analysoi tutkimuksen tulokset ja niiden vaikutus rakennuksen käyttöön ja laatii raportin, jossa myös esitetään toimenpide-ehdotukset.

Niklas Mehtonen

Niklas Mehtonen