Sisäilmaongelma voi tulla esille monella tavalla. Rakennuksessa voidaan havaita poikkeavaa hajua, näkyviä kosteusjälkiä tai muita merkkejä mahdollisista vaurioista. Joskus epäily herää vasta, kun tilojen käyttäjät kokevat sisäilmaan liitettyjä oireita.
Mutta mistä tutkimukset pitäisi aloittaa? Tarvitaanko sisäilmanäytteitä, kosteusmittauksia vai rakenteiden avaamista?
Sisäilmaongelmien selvittämiseen ei ole yhtä kaikille rakennuksille sopivaa tutkimusmenetelmää. Tutkimukset tulisi suunnitella rakennuksen, havaintojen ja epäiltyjen ongelmien perusteella.
- Lähtötietojen selvittäminen
Ennen varsinaisia tutkimuksia on hyvä selvittää mahdollisimman tarkasti, mitä rakennuksesta ja koetusta ongelmasta jo tiedetään.
Tärkeitä lähtötietoja ovat esimerkiksi rakennuksen ikä, rakenneratkaisut, aikaisemmat korjaukset ja mahdolliset kosteus- tai vesivahingot. Myös rakennuksen käyttäjien havainnot ovat tärkeitä: missä tiloissa ongelmaa koetaan, milloin se esiintyy ja liittyykö siihen esimerkiksi tietty vuodenaika, sääolosuhde tai poikkeava haju.
Rakennuspiirustukset ja aikaisemmat tutkimus- ja korjausasiakirjat auttavat muodostamaan kokonaiskuvan rakennuksesta jo ennen tarkempia tutkimuksia.
- Alkukatselmus – hyvä lähtökohta tutkimuksille
Usein sisäilmaongelman selvittäminen kannattaa aloittaa rakennuksen alkukatselmuksella.
Alkukatselmuksessa rakennusta ja sen tiloja tarkastellaan silmämääräisesti ja aistinvaraisesti. Samalla arvioidaan rakennuksen rakenneratkaisuja ja niiden mahdollisia kosteusteknisiä riskejä. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi poikkeaviin hajuihin, kosteusjälkiin, pintojen vaurioihin, ilmanvaihtoon sekä muihin havaintoihin, jotka voivat auttaa ongelman paikallistamisessa.
Rakennuksen ikä ja rakennustapa ovat tässä tärkeässä roolissa. Eri aikakausina on käytetty rakenneratkaisuja, joiden kosteusteknisiin riskeihin osataan nykyisin kiinnittää erityistä huomiota.
Alkukatselmuksen tarkoituksena ei välttämättä ole vielä selvittää ongelman lopullista syytä, vaan muodostaa käsitys siitä, mitä rakennuksessa olisi perusteltua tutkia tarkemmin. Näin jatkotutkimukset voidaan kohdistaa oikeisiin rakenteisiin ja mahdollisiin epäpuhtauslähteisiin.
- Tarkemmat tutkimukset suunnitellaan havaintojen perusteella
Alkukatselmuksen jälkeen voidaan laatia tarkempi tutkimussuunnitelma. Tutkimukset voivat kohdistua esimerkiksi rakenteiden kosteuteen, mahdollisiin mikrobivaurioihin, rakenteiden ilmavuotoihin, ilmanvaihtoon tai muihin sisäilman epäpuhtauslähteisiin.
Tutkimusmenetelmiä voivat olla esimerkiksi rakenneavaukset, kosteusmittaukset, materiaalien mikrobinäytteet, sisäilman mikrobinäytteet, VOC-tutkimukset, mineraalikuitujen tutkimukset, paine-eromittaukset ja merkkiainekokeet.
Kaikkia tutkimuksia ei kuitenkaan tarvita jokaisessa kohteessa. Esimerkiksi sisäilmanäytteen ottaminen ilman käsitystä rakennuksen rakenteista ja mahdollisista ongelmakohdista ei välttämättä ole paras ensimmäinen tutkimustoimenpide.
Tutkimusten tavoitteena on löytää mahdolliset vauriot ja epäpuhtauslähteet sekä selvittää, voiko niistä kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan.
- Tuloksia arvioidaan kokonaisuutena
Sisäilmaongelman selvittäminen on usein kokonaisuuden arviointia. Yksittäinen mittaustulos tai näyte ei välttämättä vielä kerro, mistä koettu ongelma johtuu.
Esimerkiksi rakenteessa todettu mikrobivaurio on tärkeä havainto, mutta sisäilman kannalta olennaista on myös vaurion sijainti ja se, onko vaurioituneesta rakenteesta ilmayhteyttä sisätiloihin. Samoin poikkeava haju voi antaa tärkeän vihjeen ongelman sijainnista, mutta sen syy täytyy selvittää tarkemmin.
Siksi tutkimustuloksia tarkastellaan yhdessä rakennusteknisten havaintojen, rakenneratkaisujen, ilmanvaihdon, paine-erojen ja mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumisreittien kanssa.
Mistä siis kannattaa aloittaa?
Jos rakennuksessa epäillään sisäilmaongelmaa eikä ongelman syy ole tiedossa, tutkimuksia ei yleensä kannata aloittaa tilaamalla yksittäistä mittausta tai näytettä.
Hyvä lähtökohta on rakennuksen lähtötietojen läpikäynti ja asiantuntijan tekemä alkukatselmus. Sen perusteella voidaan arvioida, tarvitaanko tarkempia tutkimuksia ja mihin ne kannattaa kohdistaa.
Hyvin suunniteltu tutkimus auttaa löytämään ongelman todellisen syyn – ja ennen kaikkea antaa paremmat lähtötiedot oikeiden korjaustoimenpiteiden suunnitteluun.
