Kuntotarkastus on rakennusalan asiantuntijan suorittama tekninen arvio kohteen kunnosta, huolto- ja korjaustarpeista sekä riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan kohteessa tekemiin havaintoihin, kohteen käyttäjän haastatteluihin, sekä rakennepiirustuksista ja muista kohdetta koskevista asiakirjoista saatuihin tietoihin.
Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen tarkoituksena on kertoa puolueettomasti asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista.
Ennen myyntiin laittoa tehdyn kuntotarkastuksen hyötyjä on, että kohteessa olevat, tarkastushetkellä havaittavat piilevät vauriot tai huoltotoimenpiteet voidaan mahdollisesti korjata jo ennen myyntiä, tai korjauskustannukset huomioida myyntihinnassa. Huolellisesti laadittu kuntotarkastusraportti vähentää ehdollisten ostotarjousten tarvetta. Lisäksi vältytään viivytyksiltä ja ikäviltä yllätyksiltä siinä vaiheessa, kun ostajaehdokas harkitsee tarjouksen jättämistä.
Jos kuntotarkastus tehdään vasta ostajaehdokkaan löydyttyä, etuna on se, että ostajalla on mahdollisuus olla mukana tutkimuksessa. Tutkimuksen aikana esiin nousseita kysymyksiä on helpompi käydä läpi paikan päällä yhdessä asiantuntijan kanssa, kuin miettiä niitä pelkästään raporttia lukemalla.
Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Vaikka kuntotarkastus olisi teetetty etukäteen, ostajalla on aina mahdollisuus keskustella tarkastuksen tehneen ammattilaisen kanssa kohteessa tehdyistä havainnoista. On myös mahdollista tehdä ns. ostajan kierros, missä raportti käydään läpi paikan päällä tai vaikkapa Teams-palaverissa.
On hyvä muistaa, että kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta niistä piilevistä virheistä, joita kuntotarkastuksessa ei voida havaita. Mitä laajempi kuntotarkastuslaajuus kohteessa tehdään, sitä pienempi on riski, että rakenteiden piilovirheitä jää huomaamatta. Myyjän vastuu on lain mukaan viisi vuotta omistajanvaihdospäivästä. Kuntotarkastus ei myöskään poista ostajan tarkastusvelvollisuutta, eli ostaja ei voi jälkikäteen vedota laatuvirheenä seikkaan, joka on oletettavasti voitu havaita tarkastuksessa. Suosittelemme siksi ostajan ja myyjän turvaksi valitsemaan talon ikään ja kuntoon sopivan tarkastuslaajuuden.
Kysy meiltä lisää jatkotutkimuspaketeista, eteenkin jos talossa on riskirakenteita, joiden kuntoa ei aiemmissa tarkastuksissa selvitetty.
Lue myös aiempi blogiteksti ”Mitkä ovat myyjän ja ostajan vastuut kiinteistökaupassa?” Klikkaa tästä!